Kasvuhakkeroinnin vaiheet

Kasvuhakkerointi on prosessi – ei yksittäinen temppu tai kampanja. Se perustuu hypoteesien testaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja dataohjattuun päätöksentekoon. Kun kasvua rakennetaan tavoitteellisesti, jokaisella kokeilulla on tarkoitus, ja jokaisesta tuloksesta opitaan.

Tältä sivulta löydät kasvuhakkeroinnin vaiheet

Tältä sivulta löydät kasvuhakkeroinnin vaiheet, joita käytetään erityisesti Strateginen kasvuhakkerointi (SGH) -mallissa. Malli tukee organisaatioita, jotka haluavat tehdä vaikuttavaa työtä yli funktiorajojen – esimerkiksi tuotteen, datan, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon välillä.

Vaihe 1: Analyysi – missä olemme nyt?

Kasvuhakkerointi alkaa tilanteen ymmärtämisestä. Tavoitteena on löytää konkreettinen ongelma tai mahdollisuus, johon kannattaa keskittyä. Analyysi voi perustua dataan, käyttäjäpalautteeseen tai liiketoimintaymmärrykseen.

Esimerkkejä analyysin kohteista:

  • Funnelin keskeytyskohdat (esim. rekisteröinti keskeytyy)
  • Uusien käyttäjien passiivisuus
  • Asiakkaiden nopea poistuminen
  • Tukipyyntöjen toistuvat aiheet

Hyvä kysymys: Mikä estää asiakkaan etenemistä juuri nyt?

Vaihe 2: Hypoteesi – mitä uskomme toimivan?

Kun ongelma on tunnistettu, seuraavaksi muotoillaan hypoteesi: mitä uskomme voivamme tehdä, jotta tilanne paranee? Hypoteesin tulee olla testattava ja mitattava.

Muoto:
"Uskomme, että jos teemme X, se vaikuttaa mittariin Y, koska Z."

Esimerkki:
"Uskomme, että jos yksinkertaistamme onboardingin yhdelle näkymälle, aktivointiprosentti kasvaa, koska käyttäjät pääsevät nopeammin ensimmäiseen onnistumiseen."

Vaihe 3: Priorisointi – mitä testataan ensin?

Usein ideoita syntyy enemmän kuin resursseja niiden toteuttamiseen. Siksi hypoteesit tulee priorisoida. Arviointi voi perustua vaikutukseen, vaivaan, luottamukseen ja nopeuteen.

Kysymyksiä priorisointiin:

  • Kuinka merkittävä vaikutus tällä voisi olla?
  • Kuinka helppoa testin toteuttaminen on?
  • Kuinka paljon luotamme siihen, että vaikutus todella syntyy?

Priorisointi estää ajautumisen helposti toteutettaviin, mutta merkityksettömiin kokeiluihin.

Vaihe 4: Testaus – mitä tapahtuu käytännössä?

Valittu hypoteesi toteutetaan käytännössä rajatulla aikavälillä – esimerkiksi viikon tai kahden sprinttinä. Tavoitteena ei ole täydellinen toteutus vaan oppiminen. Testin aikana seurataan valittua mittaria, ja sen jälkeen päätetään: toistetaanko, hylätäänkö vai skaalataanko.

Testin jälkeen vastataan:

  • Vaikuttiko muutos haluttuun mittariin?
  • Miten tuloksia tulisi tulkita?
  • Mitä opittiin – ja mikä on seuraava siirto?

🔗 Mihin tämä malli perustuu?

Nämä vaiheet muodostavat ytimen Strateginen kasvuhakkerointi (SGH) -menetelmästä, jonka on kehittänyt Mari Luukkainen. SGH on suunniteltu erityisesti tiimeille, jotka haluavat tehdä liiketoimintalähtöistä kokeilutyötä tavoitteellisesti, nopeasti ja läpinäkyvästi.

📘 Tutustu malliin

Tutustu SGH-malliin ja lataa ilmainen opas testisyklin rakentamiseen: