Kasvuhakkerointi – peruskysymykset
Mikä on kasvuhakkerointi?
Kasvuhakkerointi on datavetoinen ja systemaattinen tapa rakentaa liiketoiminnan kasvua. Se perustuu hypoteesien muodostamiseen, nopeaan testaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Toisin kuin perinteinen markkinointi, kasvuhakkerointi keskittyy löytämään toimivat ratkaisut ennen kuin panostetaan skaalaamiseen.
Kasvuhakkerointi ei ole yksittäinen kampanja tai temppu, vaan toistettava prosessi, joka auttaa organisaatiota tekemään päätöksiä datan perusteella – ei arvailun tai intuitiivisten oletusten varassa.
Miten kasvuhakkerointi eroaa perinteisestä markkinoinnista?
Perinteinen markkinointi keskittyy usein kampanjakohtaiseen työhön ja markkinointikanavien hallintaan. Kasvuhakkerointi puolestaan:
- keskittyy ongelmien ratkaisemiseen datan avulla
- testaa hypoteesejä ennen suuria investointeja
- yhdistää eri funktiot (tuote, data, markkinointi, liiketoiminta) yhteisiin tavoitteisiin
- mittaa vaikutusta konkreettisilla KPI-mittareilla
- priorisoi työtä vaikutuksen perusteella, ei arvauksen
Kenelle kasvuhakkerointi sopii?
Kasvuhakkerointi sopii organisaatioille, jotka:
- haluavat tehdä datavetoisia päätöksiä
- tarvitsevat selkeää rakennetta ideointiin ja priorisointiin
- haluavat yhdistää eri tiimien työtä yhteisiin tavoitteisiin
- tarvitsevat tapaa purkaa strategiset tavoitteet käytännön toimenpiteiksi
- haluavat oppia nopeammin siitä, mikä todella toimii
Se sopii sekä startup-yrityksille että suuremmille organisaatioille.
Strateginen kasvuhakkerointi (SGH) – malli ja metodologia
Mikä on strategisen kasvuhakkeroinnin (SGH) malli?
Strateginen kasvuhakkerointi (SGH) on Mari Luukkaisen kehittämä malli systemaattiseen ja jatkuvaan liiketoiminnan kehittämiseen. Se rakentuu neljästä vaiheesta:
- Analyysi – Selvitetään, missä ongelma tai mahdollisuus on
- Hypoteesi – Muodostetaan selkeä väite, jonka vaikutus voidaan testata
- Priorisointi – Arvioidaan, mitkä ideat kannattaa toteuttaa ensin
- Testaus – Toteutetaan valittu toimenpide rajatusti ja arvioidaan tulokset
Miten aloitan SGH-mallin käytön?
- Tutustu malliin – Lue lisää strategisen kasvuhakkeroinnin neljästä vaiheesta
- Valitse ensimmäinen ongelma tai mahdollisuus – Aloita jostain konkreettisesta
- Muodosta hypoteesi – Kirjoita selkeä väite muodossa: "Uskomme, että jos teemme X, se vaikuttaa mittariin Y, koska Z"
- Priorisoi – Arvioi vaikutus, vaiva, luottamus ja resurssit
- Testaa – Toteuta toimenpide rajatusti ja mittaa tulokset
- Opettele ja iteroi – Käytä oppimista seuraavan syklin lähtökohtana
Hypoteesit ja testaus
Mikä on hyvä hypoteesi kasvuhakkerointiin?
Hyvä hypoteesi kasvuhakkerointiin noudattaa seuraavaa rakennetta:
"Uskomme, että jos teemme [TOIMENPIDE], se vaikuttaa [MITTAARIIN], koska [PERUSTELU]."
Esimerkki: "Uskomme, että jos lisäämme selkeän CTA-painikkeen tuotesivulle, se parantaa konversiota 15%, koska käyttäjät tarvitsevat selkeän ohjeen seuraavaan vaiheeseen."
Mitä tehdä, jos testi epäonnistuu?
Epäonnistunut testi on myös oppimista. Tärkeää on:
- Ymmärtää syyt – Analysoi, miksi testi ei tuottanut odotettua tulosta
- Oppia hypoteesista – Oliko hypoteesi väärä vai oliko ongelma toteutuksessa?
- Iteroida – Käytä oppimista muodostamaan uusi, parempi hypoteesi
- Ei luovuttaa – Kasvuhakkerointi on jatkuva prosessi